Keittiöremontissa keittiö siirtyi uudelle paikalle ja se on ollut äärettömän hyvä ratkaisu. Aivan kuin talon pohjapiirustuksessa olisi suunnitteluvaiheessa tehty virhe, koska nyt keittiöstä pääsee suoraan terassille ja entisen pimeän huoneen sijaan ikkunoita on paljon.
Tämä tarkoitti sitä, että jostain piti samalla tinkiä ja se oli yläkaapit. Vain keittiön yhdelle seinälle sai yläkaapit, koska kahdella muulla seinällä on ikkunoita ja terassinovi.
Vanhassa keittössä oli sellainen 90-luvulle ominainen tarjoiluaukko ruokatilaan. Sen yläpuolella oli rivi lasivitriinejä, joihin oli vuosien saatossa hillottu lasitavara, jos toinenkin. Suurin osa lasitavarasta päätyi kierrätykseen, mutta toki tarvitsemme esimerkiksi viinilaseja ja muita tärkeitä, kuten Nanny Stillin Grapponia -jälkiruokakulhosarjan, joka on saatu isomummilta, joka taas sai sen pilkkimällä, mutta se on eri tarina…
Mun hyperfocus tuntuu usein pyörivän säilytystilan maksimoimisessa. Säilytysratkaisut eivät kuitenkaan saa koskaan mennä yli visuaalisuuden ja mielelläni näkisin nämä käsi kädessä.
Takan viereen mahtui vitriini, johon lasitavarat sai laitettua eikä siihen ole keittiöstä pitkä matka. Kyseisessä vitriinissä säilytettiin ennen remonttia kirjoja, jotka ovat edelleen autotallissa pahvilaatikoissa. Kirjoista merkityksellisimmät tullaan säilyttämään ja niille on paikka 50-luvun kirjakaapissa, joka on vielä(kin) työn alla.
Lasitavaroiden jälkeen jäi vielä paljon kulhoa ja kippoa, jotka eivät löytäneet paikkaansa uudessa keittiössä. Haaveilin jo ennen keittiöremonttia trendikkäästä aamiaiskaapista, vaikka tiesin, ettei sellainen missään nimessä tulisi ikinä mahtumaan uuteen keittiöön. Siitä jäi kytemään idea seinäkaappiin, jota voisi itse tuunata.
Seikkailin visuaalisessa taivaassa eli Pinterestissä, jossa tuli aamiaiskaappi-hakusanalla vastaan coffee bar -kuvia, joissa ihmiset olivat tehneet itselleen ihania kahvipisteitä. Tälläinen ei ollut mielessä, mutta ideioita niistä kyllä sai.
Ostin Tori-kauppoina 50 eurolla täysin virheettömän Ikean Tornviken-astiahyllyn, jonka teräksenväriset putket päällystin mattamustalla dc fix -tyyppisellä muovilla, samoin takaseinän, jossa on lisäksi liitutaulupinta. En viitsinyt maalata, jos jossain vaiheessa taas haluankin täysin valkoisen hyllyn. Homma on vielä vähän kesken, koska takaseinään meinasin kiinnitellä vähän ripustuskoukkuja, mutta katsellaan miten tämä edistyy.
Tykkään kyllä tosi paljon, koska samalla sain ruokapöydän päätyyn talouspaperirullan. Sekin on vielä vähän sinne päin, mutta joku päivä keksin näppärämmän kiinnityksen nykyisen hamppunarun ja koukkujen sijaan. To be continued.
VALKOISEN TALON TARINOITA 