Etsin taannoin sisustusvinkkejä ja törmäsin aina samaan, ihanaan kaappiin. Olin haaveillut monitoimikaapista, jossa olisi sekä suuria että pieniä laatikoita eli paljon säilytystilaa eri kokoisille tavaroille. Etsiskellessäni täydellistä yksilöä minulle selvisi, että sellaisella kaapilla on myös nimi. Tai oikeastaan useita: emännänkaappi, astiakaappi, talonpoikaiskaappi tai jopa sekretääri.
Halusin kaappini olevan kokonaan puinen, lujatekoinen ja mielellään valkoinen tai harmaa, koska maalausprojekteja on jo varasto täynnä. Lisäksi toivoin, että siinä olisi ulosvedettävä taso, jonkä päällä voisi vaikka askarrella tai ommella. Hinta ei myöskään saanut nousta kohtuuttomaksi eikä kaapin hakumatka sadoiksi kilometreiksi.
Etsimiseen meni useita kuukausia. Hienoja emännänkaappeja tuli vastaan, mutta kaikki liian kalliita, liian kaukana tai väärän värisiä. Niin kovasti kuin pidänkin värikkäistä kodeista, pidän niistä vain lehdissä tai ystävillä. Oman kotini värimaailman täytyy olla vaalea ja rauhallinen, sillä kuuden perheen tavaroilla höystettynä se näyttää joka tapauksessa kirjavalta, rauhattomalta ja aina liian sekaiselta.
Löytämäni yksilö tuli vastaan nettikirppiksellä. Se on liki sata vuotta vanha ja siinä on useita maalikerroksia. Maalikerrosten takia ovet eivät oikein mahdu kiinni ja vetiminä toimivat nupit ovat pyöristyneet muodottomiksi. Mutta malli on ihana, hinta oli kohtuullinen (?) ja sijainti vartin ajomatkan päässä.
Kaappi painoi vähintään tonnin ja kannoimme sen mieheni kanssa kaksin välilevynpullistumia uhmaten kolmannesta kerroksesta peräkärryyn ja kotona eteiseen. Mieletön urakka.
Kotona emännänkaappi näytti ankealta. Tunsin pientä katumusta muutaman satasen tuhlaamisesta. Mutta taikasienen, pesunaineen ja muutaman tunnin puhdistamisen jälkeen kaappi alkoi näyttää siltä miltä etukäteen sen kuvittelinkin näyttävän. Se on jykevä ja tarpeeksi suuri siihen tilaan, johon sen mallasin. Se henkii pysyvyyttä ja sellaista syvyyttä, jota ei nykyhuonekaluista voi löytää.
Emännänkaapissa on vielä tekemistä, mutta aion ensin vähän tutustua siihen, ennen kuin päätän vaihdanko esimerkiksi maalista paksut vetimet uusiin. Ovien huulloksia aion hioa sen verran, että ovet sulkeutuvat moitteettomasti. Hyllyjen ja laatikoiden pohjat pitäisi pinnoittaa esimerkiksi hyllypaperilla tai muovikankaalla, että ne olisivat mukavat käyttää, sillä nyt niissä on likapinttymiä ja ne näyttävät epäsiisteille. Jos vaihdan vetimet, niin vaihtoehtoja on muutama. Kahta ensimmäistä vedintä saa ainakin Byggmaxista ja posliinista Hemtekistä, hyllypaperia en ole vielä löytänyt, mutta Ikean lahjapaperin väritys on mieleinen.

#emmännänkaappi #astiakaappi

Ulosvedettävä taso toimii apupöytänä #emännänkaappi #astiakaappi